Rikosuhripäivystyksen toiminta

Rikosuhripäivystyksen toiminta Rikosuhripäivystys on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat joutuneet rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi tai on todistajana rikoksessa. Toiminnan tarkoituksena on auttaa ja parantaa rikosuhrien, heidän läheistensä ja todistajien asemaa rikosasioissa. Asianajaja voi auttaa samoissa asioissa ja asianomistajan oikeudellinen asema on suhteellisen turvattu ja asianomistaja voi saada valtion varoista asianajajan ajamaan oikeuksiaan. Todistaja ei voi kuitenkaan saada oikeusapua, joten heidän tulisi olla yhteydessä rikosuhripäivystykseen. Tyypillisiä rikoksia, jotka johtavat rikosuhripäivystyksen yhteydenottoon ovat väkivaltarikokset ja pahoinpitelyt, seksuaalirikokset, henkirikokset, ryöstöt, omaisuusrikokset, kunnianloukkaus, häirintä ja vainoaminen. Voit kuitenkin ottaa yhteyttä rikosuhripäivystykseen tapauksessa kuin tapauksessa. Rikosuhripäivystyksen ja asianajajan avulla saat lisää tietoa ja vastauksia oikeuksistasi ja oikeudenkäynnin menettelyistä. Saat tietoa muun muassa seuraavista asioista: Lähestymiskiellon tai rikosilmoituksen laatiminen Vahingonkorvaukset ja rangaistuksen vaatiminen Poliisikuulustelu, esitutkinta, syyteharkinta ja sovittelu Oikeusavustaja ja oikeudenkäynnin kustannukset Oikeudellisissa asioissa voit olla suoraan yhteydessä asianajajaan. Asianajaja neuvoo sinua tilanteessa ja kertoo sinulle lainmukaiset oikeutesi. Asianajajan avulla saat oikeudellista ohjausta asiaasi. Mikäli tarvitset henkilökohtaista tukea tapaukseen voit olla yhteydessä rikosuhripäivystys palveluun, joka toiminta katetaan suurelta osin valtion varoista. Rikosuhripäivystyksen eli RIKU:n palvelut ovat suunnattu uhriksi joutuneille, heidän läheisilleen ja todistajille. Palvelu on ilmainen ja sitä pitää yllä Suomen Punainen Risti, Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Mielenterveysseura, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Setlementtiliitto ja Kirkkohallitus. Rikosuhripäivystyksen palveluita ovat muun muassa auttava puhelin sekä henkilökohtaisen tuen tarjoaminen. Tukihenkilö antaa rikosuhreille neuvoja ja keskusteluapua sekä auttaa rikosasioiden käytännön prosesseissa. Tukihenkilö voi olla tukena kaikissa eri rikosprosessin vaiheissa kuten esimerkiksi hakemusten laatimisessa, poliisilaitoksella ja oikeudenkäynneissä. Rikoksen uhri ei välttämättä tiedä oikeuksistaan, mikä on täysin normaalia. Tämä voi johtaa kuitenkin oikeudenmenetyksiin. Alla olemme listanneet tärkeitä asioita rikosuhreille oikeusturvan takaamiseksi. Tee rikosilmoitus Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, tee viipymättä poliisille ilmoitus rikoksesta. Rikosilmoituksen voi tehdä läsnäolevalle poliisipartiolle, menemällä poliisiasemalle sekä pienemmissä rikoksissa puhelimitse tai internetin välityksellä osoitteessa www.poliisi.fi. Selvitä todistajat Mikäli et ole kutsunut poliisia paikalle, selvitä mahdollisten silminnäkijöiden henkilöllisyys. Todistajat ovat paikalla oikeudenkäynnissä, joita mahdollisesti kuullaan tapahtuman selvittämiseksi. Hakeudu lääkäriin Mikäli rikoksesta on aiheutunut vammoja, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkärintodistusta voidaan tarvita oikeudenkäynnissä tai korvauskäsittelyssä. Lääkäriin kannattaa näin ollen mennä, vaikka vammat eivät olisi suuria. Säästä todisteet Säästä kaikki materiaali, joka liittyy rikokseen. Materiaalia voidaan käyttää myöhemmin oikeudessa hyväksi. Todisteita ovat esimerkiksi kuvat, videot, kuitit, viestit ja muut tositteet. Omista vammoista on hyvä ottaa esimerkiksi kännykällä kuvia ja vahingoitetusta omaisuudesta myös. Näiden voidaan todeta vammojen laatu ja käyttää niitä mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Rangaistuksen vaatiminen Asianomistajarikoksissa uhrin on vaadittava rangaistusta tekijälle, jotta rikoksen tutkinta jatkuu. Mikäli rangaistusta ei vaadita, voi uhri menettää oikeutensa syytteen nostamiseen. Rangaistuksen vaatiminen ei sido jatkossa ja uhri voi luopua myöhemmin varsinaisessa oikeudenkäynnissä vaatimasta rangaistusta. Asia voidaan sopia myös asianosaisten kesken mahdollisesti käyttäen asianajajia apuna. Ensi vaiheessa yleensä kannattaa vaatia rangaistusta ja korvauksia. Vahingonkorvauksen saaminen Ensisijaisesti rikoksen tekijä on vastuussa vahingonkorvauksista. Vahingonkorvausvaatimukset on esitettävä poliisin esitutkinnassa. Jos käsittely etenee oikeuteen, on vaatimukset perusteltava tuomioistuimelle. Yleensä prosessissa on mukana asianajaja, jonka tehtävä on perustella korvausvaatimus perusteeltaan ja määrältään. Maksujärjestelyistä voi sopia tekijän kanssa tai ulkoistaa maksujen perimisen paikallisen ulosottoviraston hoidettavaksi. Korvauksia voi saada rikoksen tekijän lisäksi Valtiokonttorista, vakuutusyhtiöltä tai Kelasta. Vahingonkorvausten saaminen on aina tapauskohtaista. Korvauksia voi saada muun muassa fyysisiin vammoihin, kärsimykseen, sairaanhoitokuluihin, oikeudenkäyntikuluihin, ansionmenetykseen sekä kuolemantapauksiin liittyviin kuluihin.   Puhu tapahtumasta läheisille Kokemuksen kanssa ei kannata jäädä yksin. Läheiselle tai tukihenkilölle puhuminen auttaa henkisessä jaksamisessa. Lisätietoa rikoksen uhrille: Laaja opas rikoksen uhrille Rikoksen uhrin ohjaaminen ja rikosasioiden sovittelu -Poliisihallituksen ohje Jos joudut rikoksen uhriksi -oikeusministeriön esite Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista -oikeusministeriön esite Lapsi rikoksen uhrina -oikeusministeriön opas Kirjoitettuja artikkeleita Rikosuhripäivystyksen toiminta 15 lokakuun, 2023 Asianajajan ja lakimiehen ero 15 lokakuun, 2023

Asianajajan ja lakimiehen ero

Asianajajan ja lakimiehen ero Asianajotoimintaa voi harjoittaa asianajaja. Niin sanotulle maallikolle voi olla vaikea erottaa asianajotoimintaa muiden lakimiesten toiminnasta. Yleensä asianajajan erottaa yksin nimikkeen perusteella lakimiehestä ja asianajotoimiston lakiasiaintoimistosta. Vain asianajajaliiton jäsenet voivat käyttää asianajaja nimitystä ja asianajotoimisto nimitystä. Asianajotoimintaa koskevat säännöt löytyvät asianajajaliiton verkkosivuilta. Keskeisin ero tulee juuri sääntelyn kautta. Nykyisin puhutaan OTM, Lakimies, Lupalakimies titteleistä. Näitä kaikkia yhdistää se, että asianajaja tuskin niitä käyttäisi yksistään. Juristi ja lakimies ovat yleisnimityksiä oikeudelliselle asiantuntijalle, joita voi käyttää kuka tahansa koulutuksestaan riippumatta. Yksilölle tulee keskeisin ero luotettavuuden kautta. Asianajajalla tulee olla vahinkojen varalta varallisuusvastuuvakuutus ja asianajaja on toiminnastaan liiton valvonnan alaisena eikä voi tehdä mitä tahansa mielensä mukaan. Seuraamuksena hyvien asianajotapaa koskevien sääntöjen luokkauksesta voi olla huomautus, varoitus ja äärimmäisenä toimena erottaminen. Samanlaista takuuta ei ole lakiasiaintoimistojen kohdalla. On huomattava, että lakimiehetkään eivät voi mitä tahansa tehdä. Heitä sitovat lait ja asetukset. Katiskaksi nimetyssä Helsingin käräjäoikeuden asiassa kävi ilmi, että kolme avustajaa joutui rikosepäilyn kohteeksi. Kirjoitettuja artikkeleita Rikosuhripäivystyksen toiminta 15 lokakuun, 2023 Asianajajan ja lakimiehen ero 15 lokakuun, 2023